Ostiumin kesäpelipaketti

Joensuussa pelattiin kevään mittaa liigamuotoinen turnaus, wanhojen aikojen Swedlandin muistolle. Vaikka Ostium ei kesälle organisoikaan mitään sen suurempaa, niin Joensuussa pelattaneen runsain mitoin pelejä siitä huolimatta. Ja valmistaudutaan yhdeksännen edition saapumiseen, tietysti.

Kesäpelejä varten laadin sitten kevään Swedlandin pohjalta ja muutamien muiden hyväksi havaittujen sääntömuutosten avulla parin sivun komppipaketin. Tai, komppi ja komppi. Artikkeli sisältää sivullisen sääntömuutoksia ja house ruleja, ja toisen moisen skenaarioita jotka korvaavat sääntökirjan skenaariot.

Latauslinkki löytyy alta:

Ostiumin Kesäpelipaketti

Ajo-ohjeet ovat melko selkeät: pelit saa pelata millä pistemäärällä tahansa, mutta parhaimmat tuloksen saanee pistemäärillä 2400-3200. Ennen pelin aloittamista tulee heittää nopalla mikä skenaario pelataan, elleivät pelaajat tahdo tietoisesti kokeilla jotain omaansa. Sääntömuutokset pyrkivät selkeyteen ja suoraviivaisuuteen.

Vaikka Ostiumin kesäpelipaketti väsättiinkin Joensuun käyttöön, niin rohkaisemme kokeilemaan muuallakin päin maailmaa! Hyvältä on vaikuttanut meidän käytössä ja hubaa on riittänyt.

Mitä tahansa kommentteja, kritiikkiä ja pelistestausraportteja otetaan vastaan joko tänne tai Sotavasaraan.

Hyviä pelejä!

-Peetu

WHFB SM 2014 Västerås - Turnausraportti, osa 4 (tulokset ja yhteenveto)

On tullut aika päättää turnausraportti tuloksiin ja lyhyeen armeijalistan fiilistelyyn. Turnauksen voitto meni kuin menikin Ruotsin Kaj Gyllingerille ja hänen delffeilleen, reilulla piste-erolla kakkoseen. Ruotsin mestaruus oli siis palautettu ruotsalaisille ja kaikki oli taas hyvin kuningaskunnassa! 

67 pisteelläni (pelit loppuivat siis 17-3, 14-6, 12-8, 13-7 ja 11-9) ylsin lopulta jopa kuudennelle sijalle ja olin turnauksen paras WoC-pelaaja yhden pisteen marginaalilla seuraavaan! Top kympin jälkimmäinen puolisko olikin suht tiukka, kokonaista viisi pelaajaa keräsi 67 pinnaa ja heistä korkeimmalle nousin tie-breakkerina käytetyn vp-erotuksen ansiosta. Turnauksessa jaettiin muuten turnauspisteitä 200 vp:n askelilla toisin kuin ETC:ssä, jos jonkun mielestä vp-erotukset vaikuttavat suurilta suhteessa pisteisiin. 

Kuten kuvasta näkyy, top5-sijat oli aika lailla haltioiden miehittämiä. Ainoastaan norjalaisten ogre-pelaaja Tor kahden ironblasterin listallaan pääsi kuokkimaan haltioiden kekkereihin. 

Olin todella tyytyväinen sijoitukseeni 102 kovan pelaajaan joukossa, vaikka valehtelisin jos väittäisin että voitot irtosi pelkillä skillseillä. Parissa tiukassa paikassa noppa antoi sen verran että pysyin niskan päällä ja sain haettua pisteitä. Listani oli kaikista turnauksen WoCeista kevyesti passiivisin (vaikka ilman hellcannonia pelasinkin) eikä siinä ollut samanlaista rushauspotentiaalia kuin monissa bloodcrushereilla ja disclordeilla höystetyissä listoissa. Toisaalta se oli ehkä myös stabiilein kun warruihin ja peikkoihin pystyi lastaamaan melkein 1500 pinnalla sankareita ja pelaamaan defensiivisemmin jos tarve vaati. Vankkurit ja kimerat on kuitenkin sen verran kovia ja äkäisiä nappeja että niillä hakemalla päätyy lähes poikkeuksetta plussalle. 

Olin myös turnauksen 13 WoC-listasta toinen kahdesta joka pelasi nelostason sorsalordia (13 listaa, yksi demoniprinssi ja 8 disclordia, sellainen on wokkimeta täällä ainakin) eikä sitä valintaa kyllä tarvinnut katua. Metallislannit ja light-patterit ahdistaa kuitenkin sen verran että dispellaukseen haluaa panostaa, ja tzeentchin lorellakin tekee pisteitä, joka pelissä. Oon huomannut että wokkeja vastaan (etenkin ilman hellcannonia pelatessa) ihmisillä on aika perustaktiikkana bailata maageilla ulos yksiköistä, jolloin blue firestäkin tulee ihan validi työkalu. Ja geitti on aina geitti, toimii talossa ja puutarhassa ja poimii pisteitä. Treason taas on ihan mielisairas ja toimii hyvin yhteen kimeroiden terrorin ja breathien kanssa. Hellcannon on loistava kombo, mutta itse hellcannon on IMO liian kallis, liian epätarkka, liian hidas ja liian riskaabeli ollakseen hyvä valinta. 

Nopeat kommentit listani valinnoista ja loppuun uusi versio:

Sorcerer lord (8 1/2 /10): Stabiili valinta, tosin suht kallis. Jakaa liippaa, kerää pisteitä damage-loitsuilla ja uhkailee Treasonilla. Kitistä fear-miekka ja Ironcurse Icon turhia, pinnat mieluummin Ruby Ringiin. Magic resistancelle ei tullu käyttöä mutta on varmaan hyvä juttu jatkossakin. Warrujen hitaus haittaa vähän tzeentchin loren hyödyntämistä, kokeiluun ratsulle jolla voi defensiivisesti pelatessa yhä istua warruissa mutta myös lennellä paremmille rangeille. 

Exalted hero (10/10): Jäätävä tyyppi. Hajotti kaikkea steam tankista ja demigriipeistä dark elf pegabösbiin ja scar-vetuihin. Käytännössä listan paras nappi, ja kerää aina ihmeen vähän huomiota kimeroiden varastaessa parrasvalot. 

Exalted hero, BSB (9+/10): Kova nappi tämäkin, tosin flaming-kittaus oli virhe. Unohdin Soul Feederinkin joka pelissä, ei tosin kuollut kuin kerran ja silloinkin suoraan yhdessä kierroksessa. Isomela kouraan ja liekit pois, näillä eväillä kohti kympin arvosanaa seuraavaan todistukseen!

17 Warriors of Tzeentch, Standard of Discipline (8-/10): Deluxe-maagibunkkeri, tosin vähän turhan altis paniikkitesteille. Muuttuu pelin lujimmaksi alasimeksi exalted herojen avulla. Liipan hitaus johtaa siihen että kimeroilla on pakko, pakko! pelata virheettä. Näitä riittäis vähän vähempikin, eivät päässeet lyömään kuin skinkkejä. 

2x 5 Warhounds, vanguard (9-/10): Puhdasta kultaa 80 pisteellä. Kaksi depoa ja kentänhallintaa, teoriassa mahikset sotakoneiden hakeamiseen. Kuolevat joka pelissä mutta kennelistä saa lisää. Pelasin ennen marahorseja, en vaihtais enää takaisin. 

3x Chaos Chariot, Slaanesh (9/10): Auto-include näillä kompeilla. Ensimmäisenä vastustajan tykkilistalla kun kimerat vievät piilopaikat, mutta 115 pinnan kappalehinnalla ei menetys pahemmin kirpaise. Corea on yli minimit, mutta en lähtis maksamaan lisäpinnoja gorebeasteistä, move 8 on vaan niin paljon parempi. 

6 Chaos Trolls (7 1/2 /10): Tekivät ihan hyviä juttuja, oksensivat demigriippejä ja haltialordeja hengiltä sekä painivat frostheart feenixin kanssa. Hyvä yksikkö metaan, vähän turhan pieni tosin ja stupid tulee feilaamaan liippa ysillä silloin tällöin. Ideaalikoko vois olla 8-9 additional hand weaponeilla, kysymys on lähinnä että haluaako niitä pelata. 

2x Chimera, flaming breath & rege (10/10): Kymmenen kertaa parempia parina. Lyö ihan jäätävästi ja kestää juuri tarpeeksi ollakseen loistavia. Vaatii tosin jonkin verran losia blokkaavaa maastoa, ETC:ssä sitä on riittävästi. Uudet kääpiöt voi olla se huono match-up, saa nähdä miten ne yleistyy (kannattaa muuten seurata blogia jatkossakin!). 

Yhteisarvosanaksi listalle 9-, paljon hyviä juttuja ja synergioita mutta hiottavaa löytyy. WoC-armeijaan on oman kokemukseni mahdollista ottaa vain kaksi kolmesta: magia/liippa/rush. Itse valitsin magian ja liipan ja tämän takia jäi se paras rushauspotentiaali pöydälle. Haasteena seuraavaksi yrittää parantaa listan hyökkäävyyttä niin että magia ja optio leadershipiin säilyisi. Tässä ensimmäinen vedos:

Sorcerer lord @ 415pts (general) - Mark of Tzeentch, lvl 4 (tzeentch), daemonic mount, Enchanted Shield, Dispel Scroll, Talisman of Endurance, Ruby Ring of Ruin, Third Eye of Tzeentch

Exalted hero @ 246pts - Mark of Tzeentch, barded daemonic mount, great weapon, Armour of Destiny, Scaled Skin

Exalted hero @ 251pts - Mark of Tzeentch, BSB, barded daemonic mount, great weapon, Talisman of Preservation, Charmed Shield

13 Chaos warriors @ 266pts - Mark of Tzeentch, shields, full command, Standard of Discipline

2x 5 Warhounds @ 40pts - Vanguard

3x Chaos chariot @ 115pts - Mark of Slaanesh

7 Chaos trolls @ 245pts

2x Chimera @ 275pts - Regenerating flesh, flaming breath

2398pts

WHFB SM 2014 - Turnausraportti, osa 3 (pelit 4 ja 5)

... kello 07:45, kännykän kilinä herättää kolmen tunnin yöunien jälkeen ja suussa maistuu santapaperi. Swift reformilla suihkun kautta Västeråsin halvimman hotellin kämäiselle aamupalalle ja sit kamat autoon 08:15 turnauspaikalla täysin valmiina pelaamaan ...

Kierros 4 - High Elves - Peter Edvardsson 

... dragon prince -bussia vastaan:

Prince @285 :dragon armour, dragon helm, giant blade, dawnstone, elven steed, ithilmar barding, shield  

Archmage @300: high magic, extra level, elven steed, dispel scroll, crown of command 

Noble @145: dragon armour, elven steed, charmed shield, ithilmar barding, ogre blade, potion of foolhardiness  

Noble @170: battle standard bearer, dragon armour, elven steed, ithilmar barding, sword of might, khaine’s ring of fury, enchanted shield   

5 ellyrian reavers @85: bow swap
5 ellyrian reavers @85: bow swap
5 ellyrian reavers @85: bow swap
5 silver helms @115: shields
5 silver helms @115: shields
5 silver helms @115: shields   

11 dragon princes of caledor @399: drakemaster, musician, standard bearer, banner of world dragon   

3 eagle claw bolt throwers @210
Great eagle @50
Frostheart phoenix @240 

Peter oli paikallinen nuori jannu jolla oli kuitenkin mukanaan ihan hyvin turnauskokemusta ja tuunattu bussilista. En tiedä kuka Västeråsin virallinen listantuunaaja oli mutta kiirettä lienee pitänyt kun turnauksessa oli 4-5 käytännössä täysin identtistä listaa! Tiesin että isoa voittoa voisi olla hankala hakea jos Peter ei juoksisi bussillaan suoraan daemonicmount-ansaan flankattavaksi JA tapattaisi jäälintuaan liian helposti. Voitin puolenvalinnan ja valitsin deploymentin jolla oli isohko ruini ja sen vieressä kukkula aika hyvällä paikalla. Peter sai loitsuista sen kaikkein tärkeimmän eli Arcane Unforgingin ja soul quenchin, hand of gloryn sekä apotheosiksen, itse sain Geitin, blue firen, gleanin ja treasonin.

Deployaan warrut ruiniin koska saan hard coverin ja Peterin bussi joutuisi ottamaan dangerousia chargatessaan. Pidän molemmat koirat divertteinä lähellä ja suojassa ampumiselta, molemmat kimerat kukkulan takana ja peikot ruinin vasemmalla puolella flankkausasemissa. Molemmat exalted herot depoan mahdollisimman kauas bussista, ettei arcane unforgingia tarvitsisi pelätä heti ekalla vuorolla, mutta tarpeeksi lähellä pystyäkseen marssien liittymään warruihin. Peterin bussi tulee keskelle kenttää vastapäätä warrujani, jäälintu sen viereen, bolttikset kentän laitaan bussin taakse paitsi yksi vasemman laidan kukkulalle ja reaverit sekä shelmit tasaisesti molemmille puolille bussia.

Voitan ensimmäisen kierroksen ja korjailen asemiani hiukkasen. Vasemmalla chargaan vanguardanneita reavereita vankkurilla, ne fleeaavat kukkulalla olevan bolttiksen yli mutta se passaa paniikin. Oikealla laidalla lennän kimeralla esiin ja fleimaan toisia ellyriaaneja paniikkitestin toivossa mutta tapan vain yhden. :sadface: Magiassa tapan yhden ellyriaanin kolmannesta yksiköstä blue firellä ja ne saavat 6+ regen!

Helffiykkösellä vasemman laidan shelmit chargaavat vankkuriani, holdaan mutta ne eivät yllä. Bussi liikahtaa noin puoleen kenttään, jäälintu peesaa ja ellyriaanit juoksentelevat ympäri kenttää kuin amerikan alkuperäiskansalaiset konsanaan. Magiassa Peter irkuttaa Ring of Furyn toisiin koiriini tuhoten sormuksen (jes!) ja tappaen vain kolme koiraa (jes!!). Dispellaan arkkimaagin soul quenchin ja ellyriaanien jouset tappavat vain toisen jäljellejääneistä koirista. Bolt throwerit singlebolttailevat vankkureitani ilman sen kummempaa menestystä.

Kakkosella chargaan vasemman laidan silver helmit vankkurilla, ne fleeaavat, yritän redirectata bolttikseen mutta feilaan liippatestin. Siirrän viimeisen koiran blokkaamaan bussia (temptaan bussia tuplakutosen overrunilla warruihin), liikutan exalted herot warruihin ja käännän peikot flankkausasemaan. Kimerat lentävät molemmat kohti helffien takalinjoja. Magiassa haen geittiä jäälintuun, jonka Peter scrollaa.

Haltiaylimystö ei halua chargata koiraani vaan peruuttelee hieman. Muutenkin linjat kääntyvät kohti kimeroita, joista toista yhdet silverhelmit yrittävät chargata fronttiin mutta pitkähkö charge ei yllä. Magiassa Peter aloittaa järkyttävän isolla neljän nopan castilla Arcane Unforgingiin, joka minun on pakko scrollata, ja sitten saa vielä läpi ison soul quenchin kimeraani, joka haavoittuu onneksi vain yhdesti. Peterin ampuminen on yhä aika huonoa, ja kimerat selviävät haavoitta, tosin yksi vankkureistani kuoleen yhteen single bolttiin ja 5 ellyrianin nuoliin. Samoin diverttaajakoirani murhataan kylmästi.

Kolmosella chargaan onnistuneesti yhden kimeran bolttikseen (18" charge) josta on hyvä overrun yksien silverhelmien kylkeen. Olen aika luottavainen pystyväni keräämään kaikki pehmeät pisteet kimeralla ja sen pitäisi riittää pieneen voittoon jos Peter ei ota riskiä ja lähde hakemaan bussilla. Toinen kimera hyppää tämän takia takaisin kukkulan taakse turvaamaan kotipesää. Magiassa saan reilun läjän noppia ja castaan gleania arkkimaagiin. Peter dispellaa sen, mutta päästää treasonin jäälintuun. Yritän viimeisillä neljällä nopalla geittiä ellyriaaneihin (potentiaalinen paniikkitesti linnulle), mutta feilaan castingin yhdellä. Lähiksessä tuhoan bolttiksen ja overrunaan silverhelmeihin.

Haltiat hylkäävät takalinjat ja jäälintu (passaten treason-marssitestinsä) porhaltaa vasemmalle laidalle katselemaan peikkojeni takamusta. Bussi hinaa itseään hieman eteenpäin ja arkkimaagi soul quenchaa samaa kimeraa, woundaten taas vain yhdesti. Tässä vaiheessa seivailin Peterin ampumista ja magiaa aika röyhkeän hyvin ja hänen mielestään se ei ollut ihan oikeudenmukaista. Mutta nopat on mitä ne on, minkäs sille mahtaa. Shelmit feilaavat fearin ja kimera teurastaa ne overrunaten kohti toista bolttista.

Vuoro neljä ja kimera chargaa bolttiksen, muut yksiköt hitsailevat asemiaan. Jätän jäälinnulle chargen peikkojen reariin koska ne ovat kevyesti paras yksikköni feenixiä vastaan, liikutan tosin vasemman laidan vankkurini niin että se voi ensi kierroksella rear-chargata sen. Warruilla taunttaan bussia chargeamaan nyt kun wardit on vielä päällä ja jäälintu ei pääse jelppimään. Haltianelosella Peter chargaa kuin chargaakin peikot jäälinnullaan (jälkeenpäin hän selitti että suunnitelmana oli sitoa peikot jäälinnulla ja tappaa kimerat magialla/ampumisella että bussi pystyisi chargaamaan turvallisesti) ja bussi hitsaa yhäkin. Magiassa hän rollaa miulle kaamean 5-3 magiavaiheen! Olen ihan varma että nyt sieltä tulee Arcane Unforgingia viidellä nopalla mutta ei, sen sijaan Peter päättää heittää ison soul quenchin jäälintua uhkaavaan vankkuriin. Nopista tulee irkku (kaksi kuollutta dragonprinceä ja woundi prinssiin) ja tarpeeksi hittejä viemään vankkurin kaikki neljä haavaa. I'll take that! Jäälintu whiffaa mutta kolme oksennusta ei vie linnulta haavoja, kestän steadfastin ja saan jopa reformattuakin re-rollin avulla! Kimera syö toisen bolttiksen, panikoiden toiset silver helmit pöydältä, ja reformaa kohti viimeistä bolttista.

Chargaan bolttiksen ja liikutan toisen kimeran bussin taakse. Nyt kun jäälintu on jumissa pystyn oikeastaan jo haastamaan bussia vähän aggressiivisemmin. Liikutan warruja hieman eteenpäin pysyen vielä ruinissa. Magiassa Peter dispellaa geitin joten saan feenixille Treasonin (jee!) ja woundaan kotkaa kahdesti blue firellä. Peikot oksentavat yhden haavan, Peter tekee yhden peikkoihin mutta kestää breikin. Kimera tappaa viimeisen bolttiksen ja overrunaa viistosti kohti bussia.

Helffivitosella teen kaikkeni saadakseni Peterin chargaamaan warrut, taunttaan ja houkuttelen ja laskeskelen turnauspisteitä "että kyllähän tästä pelistä pitäis aika iso voitto saada että pysyis vielä voittotaistelussa mukana", mutta ei. Kotka passaa marssitestinsä ja lentää blokkaamaan warrujani ruiniin ... ja feilaa dangerousin ja kuolee! Epic Eagle! Magiassa pukkaa taas kylmää hikeä kun Peter rollaa toisen 5-3 vaiheen putkeen. Mutta taas taktiikkana on kerätä pikkupisteitä soul quenchilla ja viimeinen vankkurini tuhoutuu, irkku tekee yhden haavan arkkimaagiin. Rollaan huonosti peikkojen oksennuksiin ja jäälintu-lähiksestä tulee tasuri.

Omalla viimeisellä vuorollani joudun dilemman eteen: saan haltiabussiin yhden kimeran varmasti reariin ja toisen mahdollisesti kylkeen (19" charge), mutta warruilla on 11" charge. Jos se charge onnistuisi, nappaisin aika varmasti koko bussin ja voittaisin isosti. Mutta jos warrut feilaavat 50-50 (tai 55-45 vai mitä se nyt onkin) heiton, menetän ehkä kaksikin kimeraa. En lopulta tohdi ottaa niin isoa riskiä ja chargaan vain molemmat exalted herot bussin fronttiin ja kimerat reariin ja kylkeen. Harmillisesti toinen kimeroista ei ihan yllä bussin kylkeen. Lähiksessä peikot oksentavat kaksi haavaa feenixiin mutta se ei vain suostu breikkaamaan. Isossa fightissa, jossa pelin lopputulos päätettäisiin, haastan BSB:lläni (pirun burning body) haltiaprinssin ja kestän haltioiden iskut ottaen vain yhden haavan haasteessa. Exalted heron daemonic mount tekee miehen työn ja potkaisee dragon princejen championin hengiltä 2+ wardista huolimatta ja tämän takia seuraavalla inivaiheella kimera pääsee kaivautumaan bussin keskellä ratsastavaan arkkimaagiin! Crown of Command poissa, nyt vain pitäisi päästä eroon steadfastista. Exalted hero tappaa kolme haltiaa greatwepallaan, ja steadfast kestää tämän kierroksen.

Viimeinen kohtalonkierros ja siirrymme suoraan lähikseen! Peikot oksentavat yksiwoundista jäälintua mutta ei se suostu kuolemaan (26 oksennusta, vain neljä haavaa läpi 5+ wardista), passaan kuitenkin steadfast break-testin. BSB:ni ottaa taas yhden haavan haasteessa, kimeraa haavoitetaan kerran noblen toimesta, ja sitten isken kaikki hyökkäykseni viiteen jäljellä olevaan dragon princeen, joista neljä pitäisi tappaa steadfastin poistamiseksi. Kimera tappaa kaksi ja exalted hero heilauttaa great wepaansa ja .... tappaa vain yhden! Tasan 5 haltiaratsastajaa jäljellä ja steadfast kestää. Blaah!

Kaaos on kuitenkin voitokas kun olen kerännyt pisteet bolttiksista, kaksista shelmeistä, yksistä ellyriaaneista, puolikkaan bussin, arkkimaagin ja kotkan. Tappioita kolme vankkuria ja kahdet koirat. Lopputulos 13-7 ja eteneminen viimeiselle kierrokselle voittamattomana! Peter piti vähän turhan tiukasti kiinni suunnitelmastaan tappaa kimerat ja vankkurit ampumisella/magialla kun oikeampi taktiikka olisi ollut käyttää kahta 5-3 magiavaihetta hyväkseen ja poistaa molemmat 3+ wardini. Silloin bussi olisi ollut turvassa ja hänellä olisi ollut mahdollisuus hakea pisteitä viimeisellä vuorollaan. Nyt miun jopa 18-2 voitto oli oikeastaan aika lähellä, yksi dragon prince kun olisi vielä kuollut niin bussi olisi testannut re-rollattavaa vitosen breikkiä.

Viimeiselle kierrokselle lähdin siis yhäkin top kympin tuntumassa, 56/80 pisteellä. Turnauksen kärkikaksikko oli turnausta johtavat Kaj Gyllingerin delffit 70 pinnassa ja norjalaiset helffit 60 pojossa, joista match-up suosi selkeästi delffejä. Tämän takia oli helppo laskea että voitto oli saavuttamattomissa, toisaalta ainakin helffeistä pystyisi vielä porhaltamaan ohi eli ihan hyville sijoituksille olis varmaan mahikset.

5. kierros - Empire - Lasse Kalberg

Vastaani tuli viikonlopun toiset norjalaiset empiret, seuraavanlaisella listalla:

Lasse Kalberg - 2400 pts - The Empire Total Roster Cost: 2399  

Arch Lector (1#, 189 pts) – General  Great Weapon  Heavy Armour  Obsidian Lodestone, Crown of Command 

Wizard Lord (1#, 215 pts) – Lore of Light Level 4 sceptre of Stability 

Battle Wizard (1#, 90 pts) – Lore of Light Dispel Scroll 25 pts 

Battle Wizard (1#, 65 pts) – Lore of Light  

Captain of the Empire (1#, 108 pts) Battle Standard Bearer Full Plate Armour  Shield Battle Standard Bearer  Standard of Discipline 

Captain of the Empire (2#, 143 pts)  Full Plate Armour  Shield  Imperial Pegasus, Sword of Striking, Dragonhelm, Luckstone 

Master Engineer (1#, 65 pts) 

39 Halberdiers, 270  Full command  
19 [Det] Halberdiers, 114 pts  
19 [Det] Halberdiers, 114 pts  

10 Archers, 70 pts  
5 [Det] Archers, 35 pts    

Demigryph Knights (3#, 174 pts)   

Demigryph Knights (4#, 257 pts) Musicant standard Gleaming Pennant 5 pts  

Great Cannon, 120 pt  

Helblaster Volley Gun 120 pts 

Steam Tank, 250 pts 

Lasse oli ollut norjalaisten kärkipelaaja kolmen ensimmäisen kierroksen ajan (55/60) pinnaa, kunnes törmäsi turnausta johtavan Kajn delffeihin ja sai selkäänsä. Nyt hän lähti innokkaana hakemaan voittoa noustakseen jälleen norjalaisten sisäisen pistepörssin kärkeen! Lasse voitti puolenvalinnan ja nappasi itselleen laidan jossa oli depon keskellä isohko metsä ja oikealla laidalla tykkikukkula. Maasto oli kuitenkin miulle ihan ok sillä sai juuri tykkikukkulaa vastapäätä oman losia blokkaavan kukkulan ja ison impassablen metsää vastapäätä. Magiaan empiren isomaagi heitti banishmentin, shemsin, speed of lightin ja timewarpin, toinen pikkumaagi otti shemsin ja toinen phas protectionin. Itse sain hyvät loitsut eli treasonin, geitin, boltin ja blue firen.

Lasse depottaa tykin ja hellblastan tykkikukkulalleen ja insinöörin niiden taakse. Niitä suojelemaan kukkulan päälle pienemmät demigriipit ja kukkulan viereen stankki. Hilparit depoaa stankin viereen, molemmat hilparidetut ison yksikön edessä speedbumpeina. Archerit metsään hilpareiden viereen ja neljän demigriipin ryhmä metsän toiselle puolelle vartioimaan vasenta laitaa. Itse depotan oman kukkulani taakse kimeran, yhdet koirat, vankkurin ja exalted heron, toiselle laidalle impassable taakse toiset koirat, vankkuri ja kimera. Keskelle näiden väliin ja hilpareita vastapäätä warrut, viimeisen vankkurin ja peikot. BSB liittyi peikkoihin pysyen tykiltä suojassa kukkulan takana.

Lasse voittaa ekan kiekan ja huomaan välittömästi deployanneeni huolimattomasti. Marssimalla archereilla saa wizard lord losin vasemman puoleiseen vankkuriin, jonka tuhoutuminen aiheuttaisi kimeralle liippavitosen paniikin. Tämän takia joudun käyttämään rullan isoon Shemsiin, en tahdo riskeerata kimeran menettämistä isoon heittoon. Stank ampuu keskimmäisen vankkurini rikki, passaan warrujen paniikin. Ykköselläni siirrän kimerat ja vankkurit parempiin suojiin, odottamaan kakkoskiekan hyökkäyskäskyä. BSB siirtyy warruihin ja peikot pitävät turvaetäisyyttä stankkiin. Oikean laidan koirat yrittävät houkutella pikkudemigriippejä chargaamaan. Magiassa Lasse dispellaa geitin mutta blue fire velhojen archereihin tappaa kokonaista 8 (!) modelia warpfiren kanssa. Halusin ensin blue firettää tykkikukkulan takana olevaa insinööriä mutta losi oli niin epämääräinen että heitimme 4+ jonka Lasse voitti. Archereita kuolee tarpeeksi ettei BSB kanna paniikkitestiin, mutta kenraalin liippa 10 riittää.

Lasse ei tee tyhmiä virheitä ja liikuttaa pienet demigriipit kukkulalta alas ja ampuu koirani rikki hellblastalla. Tykki misfirettää ja stank ampuu BSB:n charmed shieldin pois. Kakkosellani hyppään esiin kaikella mitä irtoaa. Vasemman laidan kimera lentää isojen demigriippien taakse uhkaamaan hilpareita pitkällä chargella, koirat liikkuvat pysäyttämään demigriippien liikkeen. Vankkuri siirtyy paikkaan josta se voi chargata demigriippien kylkeen jos ne kääntyvät katsomaan kimeraa. Oikealla laidalla tarjoan exalted herolla houkuttelevaa 14" chargea steamtankille, ja blokkaan samalla pikkugriippien chargen kimeraan joka valmistautuu vyöryttämään tykkikukkulaa. Magiassa Lasse rullaa geittiyritykseni stankkiin, dispellaa blue firen insinööriin mutta ottaa Treasonin isoille hilpareille.

Empiren kolmonen alkaa chargeilla. Stankki tarttuu syöttiin ja yrittää exalted heroon mutta feilaa, pikkugriipit taas chargaavat sisään. Isot griipit chargaavat koirani. Isovelho siirtyy toiseen hilparidetuun joka kääntää flankin warruilleni ja ampuu vasemman laidan kimeraa isolla Shemsilla ja puntti kutosen Banishmentilla. Dispellaan shemsin ja otan Banishmentin, josta tulee 9 osumaa joista 6 woundaa ja 4 regeä feilaa. :sadface: Ampuminen menee huonommin kun hellbla tekee kimeraan kaksi haavaa ja tykki kimpoaa regeen. Exalted hero tekee muussia pikkugriipeistä, mutta feilaa restrainin ja pursuittaa kiinni stankkiin.

Kolmosellani olen ison dilemman edessä. Voisin julistaa eloonjääneellä kimeralla pitkän chargen (22") isoihin hilpareihin joiden on pakko ottaa terrortesti liippa kasilla Treasonin takia. Feilattu testi juoksuttaisi koko yksikön, lectorin, BSB:n ja captasuksen automaattisesti ulos kentältä. Mutta jos Lasse passaa testin, feilaan chargeni aika suurella todennäköisyydellä ja olen hellblasterin ammuttavana ensi kiekalla. Mietin pitkään mutta lopulta jänistän ja chargaan kimeralla tykin. Lasse heittää huvikseen liippakasin terrorin, ihan vain What If?, ja nopistahan pyörii 9. :D Chargaan peikoilla fleeaavat demigriipit jotka juoksevat vain 5 tuumaa. Yritän juosta ne kiinni mutta en saa heitettyä tarvittavia viittä tuumaa. BSB:ni chargaa hilparidetua kylkeen lukiten isomaagin taisteluun. Magiassa Lasse dispellaa Treasonin joten saan castattua blue firen hilparien takana hilluvaan pikkumaagiin. Saan tosin vain yhden hitin jonka 4+ lookout pelastaa, kaupan päälle isot hilparit passaavat warpflamen ja saavat 6+ regen. Doh! Lähiksessä hakkaan kolme haavaa stankkiin ja kimera syö tykin overrunaten hellblaan ja panikoiden insinöörin ulos kentältä. BSB:ni aloittaa grindaamaan hilparidetua pienemmäksi 4-5 miehen tahtia.

Empiren nelonen ja lähes kaikki ampuminen ja magia on tapettu tai lähiksessä. Pikkugriipit rallyttavat peikkojen eteen. Lasse chargaa isoilla demigriipeillä vankkurini, tässä teen virheen ja fleeaan jolloin Lasse saa redirectattua 19" chargeen warruihini. Charge ei kanna mutta nyt demigriipeillä on avoin kaista kohti pehmeitä warrujani. Stank misfirettää itseensä haavan ja grindaa vain yhdellä steampointilla tuloksetta. Captasus lentää hilpariyksiköstä uhkaamaan exalted heroani rearchargella ja toinen hilparidetu kääntyy valmiina flankkaamaan BSB:ni. Isomaagi Speed of Lightaa hellblasterin jolloin kimeran on pakko käyttää breathwepa päästäkseen irti. Exalted hero lyö taas kaksi haavaa stankkiin ja BSB grindaa lisää hilpareita.

Chargaan pikkugriipit peikoilla ja swiftaan warruilla kauemmas isoista griipeistä. Rallytan vankkurin mutta se ei enää tule ehtimään peliin mukaan. Kimera chargaa captasuksen joka feilaa terrorinsa ja juoksen sen kiinni ja eeppisesti saan ilmaisen reformin liippavitosella! Magiassa yritän geitata demigriippejä, Lasse dispellaa, ja läpi irkutettu bolt of change ei woundaa mutta kourallinen warruja kuolee. Peikot oksentavat pikkugriipit yhteen eloonjääneeseen yhdessä haavassa. Olen kämmännyt warrujen liikkeen ja joudumme päättämään 4+:lla onko peikoilla kenraalin liippa restrainiin. Ei ole ja ne pursuittavat viimeistä demigriippiä reilusti ulos kenraalin liipalta. Lyön taas stankkiin kaksi haavaa, kaksi haavaa jäljellä! BSB grindaa lisää hilpareita.

Empirellä alkaa käymään yksiköt vähiin mutta Lasse ei anna tämän hämätä vaan lähtee hakemaan pisteitä! Isot demigriipit juoksevat täysillä kohti warrujani ja toinen hilparidetu chargasi BSB:n kylkeen. Magiassa detulle Speed of Light ja tiukka grindi luvassa! Viimeinen pikkudemi rallyttaa kukkulalle. Exalted hero tappaa stankin ja BSB tappaa isomaagin detun viiteen modeliin. Flankkaavan detun takia häviän lähiksen yhdellä mutta re-rollattava kasi kestää!

Feilaan peikkojen stupidin ja julistan pitkän listan chargeja. Kimera yrittää chargea (17") isomaagin hilparidetun reariin mutta feilaa, jääden rallyttaneen demigriipin chargattavaksi. Exalted hero ja vankkuri chargaavat kuitenkin isomman detun. Bailaan sorsalordin warruista ja liikutan ne isojen demigriippien eteen. Magiassa saan isot nopat ja aloitan treasonittamalla isoja hilpareita kolmella nopalla, kolme kuutosta. Miscastista cascade ja Lasselle 460 pinnaa. Doh! Lähiksessä BSB tappaa pikkudetusta kaikki paitsi isomaagin, ja vankkuri sekä exalted hero grindaavat isompaa detua.

Viimeinen kierros alkaa ja Lasse chargaa warruni isoilla demigriipeillä ja latoo magiassa niille sekä Timewarpin että Speed of Lightin! Säästin noppiani jälkimmäiseen mutta se tuli tietysti irkulla läpi, ja isomaagi menetti vain kaksi leveliä. :kyynel: Viimeinen demigriippi chargaa kimerani kylkeen, feilaa fearin ja whiffaa attackinsa. Itse otan seitsemän noppaa puntti kutosia jotka osuvat 3+:lla ja... osun yhden joka sentään woundaa! Charge kylkeen ja vielä alas kukkulalta ja kimera ottaa breikkia liippa kolmosella. Gulp! Heitän kaksi noppaa ja niistä tulee tasan 3 ja passaan breikin! Lasselta, minulta ja peliä seuraavilta pääsee epäuskoinen huokaus. Sanon "Ei kato mitään hätää, mie passaan reforminkin!" ja heitän kaksi noppaa joista tulee tasan 3 ja kaikki repeävät nauruun. Epic kimera is epic!

Warruni ottavat järkyttävällä tavalla selkäänsä ASF, WS ja I 10 ja +1 atakilla boostatuilta demigriipeiltä. Hilparigrindissä vankkuri ja exalted hero saavat isomman detun juuri ja juuri puoliin pisteisiin ja isomaagi haastaa BSB:ni. BSB lyö yhden haavan, daemonic mount toisen ja stomp vie viimeisen! Iso treasonoitu hilpariyksikkö ottaa paniikkitestin isomaagin kuolemasta ja ... feilaa! Flee ei vie yksikköä ihan ulos kentältä, mutta tienaan kuitenkin 350 pinnaa, joka paikkaa vähän sorsalordini warppiutumista.

Äärimmäisen tiukka ja aaltoileva peli jossa tapahtui aivan järkyttäviä asioita yksi toisensa jälkeen! Lasse oli todellakin huippu tyyppi ja peli oli yksi parhaista pitkään aikaan. Jännitystaso oli heti ensimmäiseltä kiekalta niin korkealla että en edes muistanut huomata että hän puhui norjaa, kieltä jota en ymmärrä! Lopulta pisteet riittävät 11-9 voittoon ja kaaos oli luistellut turnauksen läpi voittamattomana! Kysymys oli mihin 67/100 pistettä riittäisivät, mutta varmaa oli ainakin se että jokainen turnauksen aikana omiin virheisiin menetetty piste tulisi kirpaisemaan! :D

Stay tuned, sillä seuraavaksi neljäs ja viimeinen osa turnausraportista! Sitä odotellessanne voitte vaikka katsella näitä otoksia turnauksen parhaiten maalatuista armeijoista:

WHFB SM 2014 - Turnausraportti osa 2 (peli 3)

Kahden pelin jälkeen olin siis 31/40 turnauspisteessä ja tiesin että vastus todennäköisesti vain kovenee aiemmasta. Toisaalta kolmoskierroksella ei ollut enää käytössä SuperSwissin varjopisteitä, joten voisin kohdata kaksi voittoa keränneitä pelaajia alemmistakin ranking-ryhmistä. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan vastaani marssi ei kukaan muu kuin Johan Lagmo, yksi Ruotsin ETC-tiimin kovimmista nimistä ja viimeisimmän Uumajan Fanatic-turnauksen ylivoimainen voittaja sekä Ruotsin rankingin kolmonen. Eipä siinä, käymme läpi toistemme listat ja ehdimme heittää loitsut kun turnausjärjestäjät kuuluttavat SEIS!... Kolmannen kerran putkeen oli paritukset feilanneet ja uudet sellaiset olivat tulossa. Uudet paritukset saapuivat hetken kuluttua ja uusi vastustajani... Johan Lagmo, mutta uudella pelipöydällä salin toisella puolella. :D

Kierros 3 - Dark Elves - Johan Lagmo

Johanin delf-armeija oli todella ilkeän näköinen mutta ehkä kuitenkin parempi matchup itselleni kuin suurin osa turnauksen delffeistä joissa oli tyypillisesti 4 lentävää/hevosella ratsastavaa dreadlordia ja masteria kovan magian ja kauhean määrän dakkaa tukemana. 

Dreadlord on Dark Steed; General; Heavy Armour; Sea Dragon Cloak; Shield, Giant Blade, Dawn Stone, The Other Tricksters Shard 277 pts

Supreme Sorceress on Dark Steed; Magic Level 4; Lore of Life, Dispel Scroll, Ring of hotek 315 pts

Master on Dark Pegasus; Lance; Heavy Armour; Sea Dragon Cloak; Shield; Battle Standard, Cloak of Twilight 213 pts

5 Dark Riders; Spear; Rptr Crossbow; Light Armour; Shield 100 pts

10 Dark Riders; Spear; Rptr Crossbow; Light Armour; Shield 200 pts

12 Witch Elves; Frenzy; 2ndWeapon; Standard; Musician, Banner of the Eternal Flame, 162 pts

12 Witch Elves; Frenzy; 2ndWeapon; Musician, 142 pts

4x Reaper Bolt Thrower; 280 pts

5 Harpies; 75 pts

28 Har Ganeth Executioners; Great Weapon; Heavy Armour; Standard; Musician, Draich-master 366 pts

2x 5 Doomfire Warlocks; champion 270 pts

Total army cost: 2400 Pts

Kentällä oli aika paljon impassablea ja kukkuloita joten deployasin niitä hyödyntäen siten ettei Johan pääsisi kurittamaan armeijaani liian pahasti bolttereillaan. Päätin yrittää kerätä pisteet ainakin jalkaväkiyksiköistä ja mahdollisesti napata magialla dark ridereita. Oletin että Johan ajaisi sankareillaan lujaa warruihini ja yrittäisi ampua/doomboltata pinnat vankkureista ja kimeroista. Deploymentissa Johan muodostaa linjan keskellä sijaitsevasta impassablesta kohti vasenta laitaa executionereilla, witch elffeillä ja fast cavalrylla. Oikealle puolelle jää vain pienet dark riderit ja yhdet warlockit dreadlordin ja supreme sorceressin kanssa. Itselläni vasemmalla puolella yksi vankkuri, exalted hero, yhdet koirat, sitten peikot BSB:llä, toinen vankkuri, kukkulan takana warrut ja molemmat kimerat ja oikealla laidalla viimeinen vankkuri ja toiset koirat. Voitan vanguard-heiton ja estän Johanin keskustan isojen dark ridereiden vanguardin, saman laidan warlockit taas juoksevat rohkeasti kohti vankkuriani.  

Delffit voittavat ekan kierroksen ja etenevät suht varovaisesti. Sankaribunkkerina toimivat warlockit juoksevat impassablen eteen, kahden vankkurini chargerangelle. Magia ja ampuminen tappaa yhden vankkureistani. Itse aloitan vahvasti feilaamalla peikkojen stupidin. Ne ja avuton BSB talsivat kuusi tuumaa kohti dreadlordin warlockeja. Kokeilen kahden vankkurin chargea samoihin warlockeihin (toisella 20" ja toisella 17" charge) mutta molemmat feilaavat. Kysyn ihmetellen Johanilta miksi hän olisi ottanut chargen, potentiaalisesti kahdelta, slaanesh-vankkurilta jonka impactit rapettaa brolockit 2+:lla. Hän selittää että championin takia hän voi jakaa impacteja 1+ re-roll dreadlordille ja supreme sorceressille, ja myöhemmin healata niitä lifen attribuutilla. Mad tech kai, mutta jos dreadlord jättäisi vankkurin eloon yhdelläkin haavalla, potkaisisi supreme sorsa tyhjää silmänräpäyksessä crewin ätäkeistä...

Noh, chargaan toisiinkin warlockeihin vasemman laidan vankkurilla mutta ne fleeaavat. Liikun eteenpäin suht aggressiivisesti, exalted herolla kohti witch elffejä ja toisella kimeralla impassablen taakse valmiina breathaamaan exejä ja/tai hyppäämään hyville chargepaikoille repeatereiden tuhoamista varten. Magiassa aloitan gleanaamaan warlockeja mutta Johan kertoo että turnauksessa on ruulattu niin että Glean vie loitsun ja tason vain yhdeltä modelilta. Okei, no se oli sit aika huono taktiikka. Kokeilen kuitenkin gleanata supremesorceressia mutta Johan dispellaa sen. Saan läpi blue firen yhteen bolttikseen mutta en saa aikaan yhtään haavaa.

Delffien kakkosella Johan julistaa kaksi aika rohkeata chargea lähiksiin, jotka molemmat tulisivat epäonnistumaan pahimmalla mahdollisella tavalla ja aiheuttamaan hänelle isoja ongelmia. Dreadlord chargaa yksin BSB:n ja peikot ja twilight-BSB chargaa exalted heron. Exalted hero saa ottaa vastaan kukkulalta resoa tuomaan pinkaisseet witchelffitkin. Tulilipulla varustetut witchit siirtyvät eteenpäin valmiina chargaamaan peikkojen kylkeen. Magia/ampuminen tuhoaa keskimmäisen vankkurini ja siirrymme lähikseen. Dreadlord pyöräyttää jättiläismiekkaansa ja tappaa BSB:ni yhdessä kiekassa. Trollit passaavat kaiken lisäksi reformin omalla leadershipillään ja ensi kiekalla toughness kolme dreadlord saa ottaa neljä oksennusta naamaan! Toisaalla seivaan exalted herollani twilight-BSB:n aiheuttamat haavat ja tapan sen yhdessä kiekassa! Exalted hero heittää tuplakutoset ja on jo muuttumassa kaameaksi demoniprinssiksi kunnes feilaan liippatestini ja hän saakin vain stubbornin! Passaan breikin ja yllättäen witchelffit ovatkin kusessa.

Kakkosellani chargaan vasemman laidan vankkurin witchelffien persuuksiin ja liikutan kimeran liekittämään exejä. 28 teloittajasta 13 siirtyy autuaammille metsästysmaille mutta kympin rerolliton liippa kestää paniikin. Toinen kimera feilaa marssitestin eikä pääse hönkimään tulilipullisia witchejä ja päättää yrittää jallittaa fast cavalryja. Magia ei tee mitään kun Johan scrollaa geittini witcheihin. Lähiksessä teurastan liputtomat witch elffit ja reformaan kohti exejä. Dreadlord lyö pari haavaa peikkoihin ja neljä oksennusta tekee ... kolme haavaa ja dreadlord kupsahtaa! Trollit reformaa kohti witchejä, etäisyys 13".

Ja witchit feilaa kuin feilaakin chargensa. Magiassa 6-3 nopat mutta toiset warlockit feilaavat doomboltin castingin ja pystyn dispellaamaan toisten yrityksen kimeraan. Kaksi boltteria singleshottaa exalted heroani ilman tulosta ja toiset kaksi oikean laidan vankkuriani tehden kaksi haavaa.

Kolmas vuoroni alkaa ja trollit feilaavat stupidinsa tyhmään paikkaan kun tarjolla oli helppo charge 15 hordessa olevaan executioneriin ilman kenraalin lippaa tai BSB:tä. Vankkuri chargaa niitä kylkeen mutta Johan päättää fleeata (luonnollisesti, aika tyhmä charge minulta) ja juoksee impassablen yli kauas kaikista yksiköistäni. Saan sentään redirectattua tulilipullisten witchien perään jonne myös exalted hero rynnistää. Kimera chargaa laitimmaisen boltterin. Magiassa yritän blue firettää warlockeja paremman kohteen puutteessa mutta en saa aikaan mitään merkittävää. Lähiksessä tapan kaiken ja kimera juoksee ulos kentältä.

Delffien nelosella Johan rallyttaa exet ja hylkää bolttikset oman onnensa nojaan alkaen tulittamaan warrujani kaikella mitä löytyy. Magiassa irkkudwellers tappaa 8 warrua ja feilaan paniikin juosten (onneksi) kohti kentän keskustaa, irkku tappaa yhden warlockin supreme sorceressin yksiköstä. Röpöttelyt tappavat vain kaksi warrua ja tuhoavat toisen jäljellä olevista vankkureista.

Peikot feilaa tyhmyyden ja rallytan warrut katsomaan chargeamista harkitsevia isoja dark ridereita ja warlockeja. Exalted hero chargaa yhden boltterin ja tuon kimeran kentälle hakemaan seuraavaa. Magiassa laitan isot dark riderit harkitsemaan chargeaan uudelleen geittaamalla 7/10 hengiltä. Toinen kimera fleimaa warlockeja jotka juoksisivat ulos feilatulla paniikilla mutta en tapa yhtään. Johan ei uskallakaan chargata vaan kiertää pois kaiken losista, supreme sorceress liittyy pieniin dark ridereihin ja juoksee kukkulan toiselle puolelle. Exet feilaavat swift reformin ja jäävät jumiin pahaan paikkaan exalted heron ja kimeran chargattavaksi. Kahdella boltterilla on viimeinen mahdollisuus pelastaa ne ja toinen osuukin exalted heroon, woundaa, feilaan wardini ja..... 3 woundia!

En uskalla chargata pelkällä kimeralla (vaikka feilattu terrortesti toisikin hyvät pisteet) exeihin ja otan mieluummin 70 varmaan riskitöntä pistettä. Huomaan että Johan on tehnyt ISON virheen jättäen pienet dark riderit ja supreme sorceressin 17" päähän viimeisestä vankkuristani ja losiin. Johan kiroaa itseään mutta ei halua antaa 200 ilmaista pinnaa fleeaamalla ja ottaa riskin holdaamalla. Noniin, sit vain nopista se 9 tuuman charge ja 400 helppoa pinnaa tarjolla... ja nopista pyörii röyhkeästi 8 tuumaa! Johan huokaa helpotuksesta. Geittaan kuitenkin vielä viimeiset 3 dark rideria isosta yksiköstä ja kimeran syödessä boltterin tulee pelimme päätökseen!

Olen kerännyt hyvän kasan pisteitä ja menettänyt vain exalted heron, BSB:n, kaksi vankkuria ja koirat. Lopulta pisteet riittävät 12-8 voittoon! Isolla munkilla mentiin pelin alussa kun Johan menetti molemmat lyövät sankarinsa äärimmäisiin nopinheittoihin. Toisaalta nopat paikkasivat tätä lopussa kun feilasin vankkurin chargen ja viimeinen boltteri one-shottasi exalted heroni. Yhdessäkin haavassa selvitessään olisin mieluusti tuplachargannut exejen jäänteet kimeran kanssa ja uskon että Johan olisi fleeannut ja antanut 180 pinnaa.

Olin kuitenkin tyytyväinen peliini ja pienikin voitto niin kovatasoisesta pelaajasta lämmittää tällaista pääasiallisesti kasuaalipelaajaa! Johan sanoi harmitellen että se oli hänen ensimmäinen tappionsa uusilla delffeillä, mutta myönsi tehneensä virheitä ja ottaneensa tarpeettoman suuria riskejä pelin alussa. Hän sanoi lähteneensä hakemaan isoa voittoa kiriäkseen kaulaa turnauksen voittotaistelussa ja pelasi siksi hieman enemmän all-in kuin yleensä.

43/60 pinnaa siis kasassa kolmesta matsista ja siinä vaiheessa paras sijoitus kaikista Uumajan pelaajista, siitä tilanteesta oli hyvä jatkaa pizzerian kautta hotellille juomaan bisseä, puhumaan schaissea ja katsomaan Euroviisuja! Ilta jatkui kohti baariin ja sieltä mäkkärin kautta hotellille kolmeksi tunniksi nukkumaan. Tyypillisen hyvin levänneenä siis aloittamaan kakkospäivää! :)

WHFB SM 2014 Västerås - Turnausraportti Ruotsin mestaruuskisoista osa 1 (pelit 1 ja 2)

Helou! Tässäpä raporttia peleistä viime viikonlopun Ruotsin mestaruuskisoista Västeråsista.

Oltiin Uumajasta liikenteessä neljän pelaajan voimin, itselläni seuraava Warriors-lista:

WHFB SM 2014 - Toni Kortelainen


Sorcerer lord @ 360pts (general) - Mark of Tzeentch, lvl 4 (tzeentch), Shrieking Blade, Enchanted Shield, Dispel Scroll, Obsidian Amulet, Ironcurse Icon

Exalted hero @ 246pts - Mark of Tzeentch, barded daemonic mount, great weapon, Armour of Destiny, Scaled Skin

Exalted hero @ 271pts - Mark of Tzeentch, BSB, barded daemonic mount, halberd, Talisman of Preservation, Charmed Shield, Burning Body, Soul Feeder

17 Chaos warriors @ 334pts - Mark of Tzeentch, shields, full command, Standard of Discipline

2x 5 Warhounds @ 40pts - Vanguard

3x Chaos chariot @ 115pts - Mark of Slaanesh

6 Chaos trolls @ 210pts

2x Chimera @ 275pts - Regenerating flesh, flaming breath

2396pts

Lista oli nopeasti hiottu versio kuukausi sitten pelatusta Uumajan Fanaticin listastani, jossa nappasin lopulta kolmanneksi parhaan palkinnon. Hellcannon, joka ei Fanaticissa tehnyt yhtään mitään, sai tehdä tilaa toiselle kimeralle ja peikkoryhmää sekä warruja piti karsia vähän että päästiin alas 2400 pinnaan. Listan runko pysyi kuitenkin samana koska se sopi hyvin pelityyliini.

Turnauksessa käytettiin kokeellista kiihdytettyä Swissausta, jossa pelaajat jaettiin kuuteen 17 hengen ryhmään Ruotsin rankingin järjestyksen mukaan, itse sijoituin kolmanteen ryhmään. Ensimmäisellä kierroksella ryhmä 1 pelaisi ryhmää 2 vastaan, 3 vastaan 4 ja 5 vastaan 6. Turnaukseen oli ilmoittautunut parikymmentä innokasta norjalaista, mukaanlukien 7/9 heidän ETC-tiiminsä pelaajaa. Norjalaisista kovimmaksi arvioidut oli sijoitettu ykkösryhmään ja loput ryhmään neljä (joka jälkikäteen osoittautui norjalaisten pelikyvyn aliarvioinniksi). Ensimmäisen kierroksen jälkeen kolme kärkiryhmää saisivat 15/10/5 "varjopistettä" kakkoskierroksen parituksia varten, eli 20-0 hävinnyt ykkösryhmän pelaaja paritettaisiin kakkoskierrokselle 15 pisteessä olevaa pelaajaa vastaan. Super-Swissin tarkoitus oli taata ettei kukaan kovatasoinen pelaaja saisi säkällä turhan helppoa vastustusta kahdella ensimmäisellä kierroksella ja siten syöksyisi 102 pelaajan turnauksessa liian helppoon kärkisijoitukseen.

1. kierros - Empire - Trond Bergsrud

Ensimmäisellä kierroksella vastaani paritettiin Niklas Sultanin Skaven-lista, jossa oli kaikki herkut kellosta kahteen doomwheeliin ja stormbannerit sekä assassin oli myös messissä. Eli varmaan se kaikista mahdollisista match-upeista tukalin juuri warruilleni. Viiden minuutin pelinaloittelun jälkeen järjestäjät kuuluttavat että pelit tulee keskeyttää koska paritukset ovat menneet pieleen. Paritussofta oli pettänyt ja ryhmät olivat menneet sekaisin. Noh, minuutin päästä oikeat paritukset olivat valmiit ja vastaani marssi norjalainen Trond Bergsrud empireineen:

Trond Bergsrud Total Roster Cost: 2400 pts

213 pts Arch Lector, General, Warhorse, Barding, Heavy Armour, Enchanted Shield, Talisman of Preservation, Crown of Command.

245 pts Battle Wizard Lord, Level 4, Heaven, Scepter of Stability, Talisman of Endurance.

90 pts Battle Wizard, Level 1, Heaven, Dispel Scroll

97 pts Captain of the Empire, Warhorse, Barding, Full Plate Armour, Warrior Bane, Charmed Shield, Dragonbane Gem.

180 pts Captain of the Empire, BSB, Pegasus, Lance, Full Plate Armour, Shield, Dragonhelm, Dawnstone.

395 pts 14 Inner Circle Knights, FCG, Standard of Discipline.

140 pts 20 Archers.

70 pts 10 Archers (detachment).

242 pts 4 Demigryph Knights, Musician.

358 pts 6 Demigryph Knights, Musician.

250 pts Steam Tank

120 pts Great Cannon

Eittämättä parempi matchup kuin Skavenit, mutta kova lista täynnä tiukkoja juttuja ja älytön määrä 1+ saveja, eniten jännitti kuitenkin norjaksi pelaaminen! Mutta Trond olikin aivan mainio tyyppi joka puhui rauhallista Oslon norjaa ja peli rullasi ihan ongelmitta suomenruotsiksi/norjaksi! Trond deployasi keskustaan tiukan battlelinen steam tankista, isommista demigrypheistä joihin liittyi pegaBSB ja innercircleistä, tykki hyvin piilossa linjojen takana. Näiden vasemmalle puolelle metsään archerit ja velhot, ja oikeaan laitaan impassablen toiselle puolelle pikku-demigryphit.  

Itse laitoin koirat+kimera+vankkuri tagteamin oikalle laidalle ja toisen samanlaisen kolmikon keskelle kukkulan taakse siten että monsterit oli piilossa tykiltä, keskustaan warrut, exalted herot ja peikot sekä kolmas vankkuri. Trond voittaa ekan kierroksen ja korjailee asemiaan hieman. Magiassa dispellaan komeetan ja otan peikoille -1 liippaa. Tykkien ampuminen räjäyttää keskimmäisen vankkurini, passaan paniikit, ja vie BSB:n charmed shieldin. Omalla ykköselläni feilaan ensin peikkojen stupidin (goddamn Iceshard Blizzard) ja kokeilen sitten pitkää chargea oikean laidan kimeralla pieniin demigrypheihin kun huomaan niiden olevan liian kaukana kenraalista ja BSB:stä, charge ei kuitenkaan kanna. Uhraan yhdet koirat samojen demigryphien eteen ettei kimera ota niitä vastapalloon. Magiassa Trond scrollaa geittiyritykseni steam tankkiin.

Empiren kakkosella ei tapahdu juuri ihmeitä, pienet demigryphit putsaa koirat ja reformaavat katsomaan kimeraa ja vankkuria. Dispellaan magian, paitsi Iceshard Blizzard tulee taas trolleihin. Stankki yrittää hoidella oikean laidan vankkurini mutta ampuu huti. Warrujen kakkosella tapahtuu kaksi juttua jotka käytännössä ratkaisevat pelin. Ensin chargaan pienet demigryphit vankkurilla ja kimeralla, joista jälkimmäisestä Trond päättää hetken harkinnan jälkeen ottaa riskin ja fleeata. Nopista pyörii kuitenkin vain 5 tuumaa ja kimera juoksee kananpojat kiinni, pitäen great cannonin losissaan kolmosvuoron chargea varten. Magiassa tapahtuu kummia kun gateway menee dispellausyrityksestä läpi stankkiin, puntiksi 11 ja kokonaista 12 kappaletta osumia, joista woundaa tasan 10. Classic gateway moment, ei siinä auttanut kuin pudistella päätä ja naureskella norjankielisille kirosanoille!

Tästä hieman järkyttyneenä Trond päättää lähteä hakemaan pisteitä isommalla riskillä. Demigryphit etenevät noin puoleen kenttään ja IC-bussi chargaa vankkurin joka fleeaa. Archer-yksikkö maageineen päättää yrittää hoidella tykkiä nuuskivan kimeran, mutta jää aika haavoittuvaiseen asemaan jos lentävä monsteri selviää tykinkuulasta ja loitsuista. Ja niin käykin kun scrollaan chainlightningin, dispellaan komeetan ja rege seivaa tykinlaukauksen. Kimera chargaakin tykkiin ja neljän tuuman overrunilla sitten archereihin, ja empiren takalinjat oli virallisesti vyörytetty. Fleeannut vankkurini jatkaa pakenemista lähes pöydänlaidalle asti. Järkkään demigriipeille ansan sijoittamalla molemmat demoniratsuherot warruihin ja liikuttamalla peikot ja toisen kimeran flankkausasemiin, toiset koirat liikkuu blokkaamaan IC-bussin chargen. Magiassa geitti dispellataan mutta Bolt of Change ja feilattu warpflame-testi tappaa kuusi (!) IC-ritaria.

Trond pudistelee päätään joutuessaan valitsemaan huonoista vaihtoehdoista, mutta päättää lopulta yrittää ja chargaa warrut demigriipeillä. IC-bussi chargaa ja tappaa koirat. Trond irkuttaa ykköstason maagillaan Iceshard Blizzardin warruihin. Lähiksessä kimera syö, fleimaa ja stomppaa archer-yksikön hajalle ja juoksee kiinni loput eloonjääneet. Demigriippien hyökkäykset kimpoilee exalted heroista jotka hakkaavat sisään muutaman woundin, kapteenin cold-blooded ja kenraalin jakama ld10 kestää kuitenkin.

Kaaoksen nelosella on aika lyödä viimeinen naula empiren arkkuun kun peikot ja kimera flankkaavat demigriipit. Kombatissa tuleekin kylmää jälkeä ja kun snake eyes ei pyörähdä niin griippiryhmän jäännökset juostaan kiinni. Ainoastaan IC-bussi kapteenin ja lectorin kera on jäljellä alkuun niin uljaasta empire-armeijasta, ja nekin lähtevät täysillä kohti auringonlaskua (tai oikeammin yhtä jäljellä olevaa vankkuria kohti, hakemaan viimeisiä mahdollisia pisteitä). Miulla olis mahdollisuus jallittaa viimeisellä vuorolla ritaritkin fleeaamalla vankkuri ulos kentältä ja gangbangaamalla bussi warruilla ja kimeralla, mutta päätän että 18-2ish voitto riittää ekalta kiekalta. Pelaan mieluummin top kympissä kuin ihan siellä kärkipöydissä, ja etenkin varjopisteiden kanssa ajattelin että on parasta pitää hieman matalampaa profiilia. En saa kuitenkaan magiassa ihan tapettua ritareita puoleen kun feilaan geitin castingin, ja lopulta tulos on 17-3. 

Trond oli kyllä huippu tyyppi ja piti fiiliksen korkealla vaikka pari aika äärimmäistä noppatulosta heittikin kapuloita rattaisiin. Empire oli niskan päällä aina kunnes stankki kuukahti geittiin, ja pienempien demigryphien flee kimeran ja vankkurin chargeen oli aika riskaabeli veto. Combatissa ne olis varmasti saaneet karsittua kimeralta woundin tai pari, mikä olis voinu auttaa archereita ja magiaa sen lopettamisessa. Trond oli stabiili pelaaja, huomattavasti parempi kuin mitä nelosryhmän sijoitus antoi odottaa, ja sijoittui turnauksessa sijalle 40/102 kolmen ison voiton ja yhden tiukan mutta lopulta 18-2 tappioon päättyneen pelin Norjan parhaiten sijoittuneita high elffejä vastaan. 

2. kierros - Lizardmen - Christian Mattsson

Toiselle kierrokselle minut paritettiin Robert Gustavssonia vastaan. Robert oli lastannut woc-laivansa nelostason slaaneshmaagilla, bösbillä ja kakkostason tzeentchmaagilla demonic mounteilla, 10 peikolla, 4 crusherilla, kourallisella vankkureita ja hellcannonilla. Ehdimme valita kentänpuoliskot ja heitellä loitsut kun järjestäjät kuuluttavat että... paritukset ovat menneet taas päin mäntyjä, tällä kertaa pelaajien virheellisesti raportoimien tulosten takia. Uusien paritusten mukaan vastaani tuli: 

Lizardmen SM Christian Mattsson

Slann Mage-Priest (370pts) Battle standard, Channelling Staff, Harmonic Convergence Metal

Sarus Scar-Veteran (160pts) Charmed Shield, Cold One (Thick Skinned), Light Armour, Shield, Talisman of Preservation

Skink Chief (119pts) Dawnstone, Dragon Helm, Light Armour, Ripperdactyl, Shield

Skink Priest (90pts) Dispel Scroll Heavens

10 Skink Skirmishers (70pts) Javelin and Shield

3x14 Skinks (80pts) Musician

15 Skinks (85pts) Musician

Skinks (210pts) 2x Kroxigor, 16x Skink, Skink Brave, Musician, Standard Bearer

5x Chameleon Skinks (65pts)

6xChameleon Skinks (78pts)

23 Temple Guard (352pts) Musician, Revered Guardian, Standard Bearer

2x4Terradon Riders (140pts)

Ancient Stegadon (280pts) Engine of the Gods

Christianilla oli vähintäänkin maaginen liskolista täynnä ns. "kummajaisuuksia". En aikonut antaa sen hämätä sillä Christian oli Ruotsin rankingissa sijalla 40 ja tässä turnauksessa sijoitettu kakkosryhmään. Ensimmäisessä pelissä hän oli vienyt voiton pistein 12-8 yhtä Norjan ETC-tiimin (ja sattumoisin vuoden 2013 Ruotsin mestaruudenkin voittanutta) pelaajaa vastaan, ja lista oli selkeästi hiottu varovaiseen peliin ja pienien voittojen hakemiseen. Christian valitsi kentänpuolen jossa oli keskellä lampi ja oikealla laidalla impassable. Olin sattumalta seurannut hänen ensimmäisen kierroksen peliään ja nähnyt että hän pelasi saurusbussia vastaan refused flankilla, jossa templeguardit kököttivät impassablen takana ja skinkit muodostivat keskikenttään myrkkyjaveliineilla varustetun liikenne-esteen. Arvelin hänen yrittävän samaa taktiikkaa ja siksi päätin deployata kimerat keskustaan/hieman vasemmalle josta sitten vaihtaa puolta mahdollisimman nopeasti oikealle ja välttää suurimman osan skinkeistä. Deployment meni suurinpiirtein kuin suunnittelinkin ja templeguardin avuksi oikealla laidalle jäi vain yhdet skirmisher-skinkit ja terradonit. 

Christian voittaa ensimmäisen kierroksen ja liikkuu varovaisesti eteenpäin keskustan skinkeillä. Olen vanguardannut koirani eteenpäin houkuttelemaan terradoneja kivienpudotteluun, mutta kylmäveriset liskot eivät nappaa syöttiä. Magiassa Slann possessoi skinkkipapin ja tuhoaa yhden vankkureistani pienellä Searing Doomilla. Itse käynnistän operaatio "go for the big pointsin" jossa kimerat vaihtavat puolta pysytellen vielä turvallisella etäisyydellä slannin metalliloitsuista. Koirat pysäköivät itsensä templeguardin eteen. Keskustassa etenen aggressiivisesti warruilla, BSB:llä ja peikoilla, ajatuksena viivytellä skinkkejä ja kerätä pikkupisteitä. Yritän geitata ancient stegaa mutta Slann dispelloi sen vaivatta, blue fire käräyttää kuitenkin yhdet chameleon skinkit. 

Liskojen kakkosella terradonit kyllästyvät Slannia häiriköiviin koiriin ja kivittävät ne hengiltä. Tuliwardillinen terradon chief lentää BSB:ni eteen blokkaamaan charget. Ancient stega hyppää esiin impassablen takaa ja käynnistää nuken joka ei kuitenkaan kanna kuin warrioreihini jotka selviävät vahingoitta. Slann taas yrittää käristää BSB:täni irkutetulla Golden Houndsilla mutta wardit kestää ja slanni menettää yhden tason ja juuri samaisen loitsun. Liikutan kimerat, vankkurin ja exalted heron täysillä templeguardeja päin, hyville charge-etäisyyksille. BSB chargaa skink chiefin tuliwardista huolimatta. Chief joutuu kuitenkin testaamaan ekalla kiekalla liippa nelosta ilman rerolleja ja sen jälkeen vitosta vaikka wardi kaikki hyökkäykseni kestäisikin. Yritän jälleen geitata ancienttia mutta Christian scrollaa sen pois. Lähiksessä skinkchief kestää BSB:n lyönnit ja kestää liippa nelosellaan. 

Vuoro kolme ja templeguardien puntti alkaa tutista hieman. Kahden tuuman peruuttelulla ei pääse tarpeeksi kauas ja scrollaan/dispellaan slannin metalliloitsutkin! Ancient stega siirtyy templeguardien sivuun valmiina jelppimään kylkichargella. Toisaalla terradonit kivittää vankkuriin pari haavaa, mutta vain rajallinen määrä skinkkejä pääsee heittokeihästämään ja vankkuri selviää. Skinkchief ottaa hieman yllättäen yhden haavan daemonic mountista ja toisen feilaamalla tuliwardin ja kuukahtaa. Omalla kolmosvuorollani chargejen jälkeen tilanne on seuraava (kimerat katsoo luonnollisesti väärään suuntaan):

Slanni on ns. kusessa ja ancient stega on ainoa oljenkorsi. Keskellä chargailen kaikella skinkkejä jotka tuplafleeaavat missä mahdollista ja holdaavat parissa paikassa. Saan kuin taivaanlahjana 5-4 magiavaiheen mutta feilaan eeppisesti geitin castingin ja ancient stega elää! Lähiksessä teurastan kourallisen skinkkejä ja tämän seurauksena yhdet terradonit panikoivat pöydältä. Isossa combatissa exalted hero litistää temppelikaartin championin ja impactit, kimeroiden iskut, molemmat breathit ja thunderstompit tappavat 15 saurusta. Olin laskeskellut että woundeja pitäisi enemmän, mutta liskojen salainen ase, engine of the godsin 6+ wardi pelastaa runsaan kourallisen sauruksia! Stubborn ysi cold-blooded kestää odotetusti ja grindi jatkuu...

...ja ancient stega vetää sarvet kovana kimeran kylkeen! Engine of the gods alkaa pyöriä vimmatusti ja irkku nuketus käristää woundin tai pari molemmilta kimeroilta sekä vankkurilta. Kimera jää yhteen haavaan ancientin impactien jälkeen ja ehtii lyödä kolme haavaa raivoiseen dinosaurukseen kunnes kuolee templeguardin iskuihin. Vankkuri ja toinen kimera hakkaa ja stomppaa templeguardit yhteen eloonjääneeseen (tottakai niitä jää tasan yksi pitämään stubbornit kehissä) ja exalted hero murjoo scar veteranin jauhelihaksi! Slann ja viimeinen kaartilainen kestävät kuitenkin ja ancient stega overrunaa yksihaavaisen vankkurin kylkeen.

Omalla vuorollani feilaan peikkojen stupidin enkä pääse kokeilemaan maukasta chargea skinkkicohorttiin. Lähiksessä vankkuri kuolee impacteihin, slann joutuu haasteeseen exalted heron kanssa mutta wardaa 4/5 woundia ja kimera talloo viimeisen templeguardin. En saa aikaan tarpeeksi resoa murtaakseni slannin ja grindi jatkuu!

Ancient stega jatkaa hyvää vauhtiaan toisen kimeran kylkeen ja kolme skinkkiyksikköä gangbangaa kenraalin liipan ulottumattomissa olevat peikkoni. Jälleen hullu taistelu päälle ja kimera selviää impacteista yhdessä haavassa! Skinkkien iskut kimpoilee saveista ja kimera puraisee ancientin pään siististi irti ennenkuin se ehtii lyömään. Whiffaan hieman exalted herolla ja slann kärsii jälleen vain yhden haavan ja kestää...

Keskellä chargaan kohortin BSB:llä ja vankkurilla ja saan nirhattua molemmat kroxigorit ennenkuin ne pääsevät iskemään. Skinkit kestävät kuitenkin steadfastilla. Slann ottaa kaksi haavaa mutta ei suostu breikkaamaan vieläkään! Omalla vuorollaan Ruotsin sitkein sammakko päättää vetää Epic Moden päälle ja castaa itselleen kolmella nopalla Enchanted Bladesia. Nopista pyörii kolme kutosta ja miscastiksi pikkublasti punttikymppiä joka tappaa sekä kimeran että Slannin itse! Kunnon Forging a Narrative, slanni painaa tuolinsa pientä punaista nappia ja uhraa itsensä suuremman hyvän puolesta. Nerokas itsemurhapommitus voitti Christianille 375 pistettä eli käytännössä kaksi turnauspistettä kun en saanut pisteitä slannin battle standardistakaan!

Kaikki isot pisteet olin kuitenkin kerännyt ja pöydällä oli jäljellä ainoastaan kaksi 14 ryhmää skinkkejä, skirmisher-skinkit, yhdet terradonit ja yhdet chameleonit. Itse olin menettänyt kaksi vankkuria, kaksi kimeraa ja kahdet koirat, sekä peikot. Tämä oli turnauspisteissä 14-6 ja kaaos oli ottanut päivän toisen voittonsa!

Remembering Swedland / Grandbelos / 5. Kierros / Raportti

Remembering Swedland

Joensuun Warhammer-liiga

Kevät 2014

Kierros 5/5

Loitsulaulaja Alinar vs. Noitarouva Daisy Cristopher
Olli "Orcs are da best" Turunen vs. Peetu "Rune" Makkonen

Suo haisi.

Rämeestä nousevat usvat saivat aurinkoisen päivänkin näyttämään savuiselta ja tunkkaiselta. Daisy Cristopher istui kannolla jalat tiukasti liejussa, kaavun laskos märkänä ja olo kaikin puolin kurjana. Hän tappoi aikaa. Leiri oli vielä pystyttämättä ja Grandbeloksen mukanaan perinteisesti raahaama vartiopönikkä asettamatta. Daisy oli antanut suunnitteluvaltuudet Conradille.

Hoitakoot. Daisylla oli tylsää, ja koko reissu oli mennyt muutenkin ikävästi.

Harvaoksaisessa männyssä rämeen toisella puolen kahahti taas. Daisy kohotti leveälierisen suippohattunsa reunaa, nosti sormensa, tähtäsi huolella ja napsautti sormiaan. Puu räjähti liekehtiviksi kappaleiksi uljaana tulipallona. Daisy seurasi hetken räjähdyksestä lentävää, kärventynyttä oravanruumista kun se viipotti ilmassa ja katosi rämeeseen. Hän katkaisi taas oksan läheltään ja tökkäsi sen liejuun toveriensa seuraksi.

Häntä kutsui raakkuva ääni pitkospuiden toisesta päästä. Lily Cristopher raahusti mustassa, ryvettyneessä kaavussaan kohti siskoaan.

”Sinun olisi paras varmaan tulla. Leiriä kohti on kuulemma matkaamassa haltioita.”

”Aelan? Mitä, taasko? Eikö se ryökäle nöyryyttänyt meitä jo tarpeeksi. Kehotti hienovaraisesti poistumaan vähin äänin kotia kohti, ja jumalten nimeen minä myönnyin lopulta. Mitä sillä prinssinkuvatuksella on enää minulle asiaa? Luulisi sen rotjakkeen olevan kiireessä kantapäitään myöten sotimassa Mustien Paskiaisten tai niiden vaeltavien luukasojen kanssa.”

Lily ei malttanut olla hymyilemättä. Se oli viekasta, rumaa ja julmaa hymyä. Sellaista joka nousee vain sellaisen kasvoille joka tietää miten riemukasta on tutkia koiravauvojen sisäistä elämää. Ei siis sielun sisäistä. Ruumiin sisäistä.

”Ei se ollut Aelan. Nämä nimenomaiset nähtiin tanssahtelemassa kukkakedoilla tässä lähettyvillä. Miekat käsissä, toki, mutta kirmailivatpa siitä huolimatta.”

Ja Daisyn päivä parani huomattavia määriä juuri tuolla hetkellä. Hän nosti etusormensa suunsa eteen, ja puhalsi savuhattaran tuuleen. Se sekoittui tosin rämeestä nousevaan tunkkaiseen kaasuun, mutta ele oli silti tärkeä.

Armeijalistat ja asettelu

Armeijalistat löytyvät aiemmasta julkaisusta (2.5.2014), sekä hieman pohdintoja niistä. Olin keskittynyt kuitenkin lähinnä miettimään mitä itse teen yksiköilläni, enkä osannut sanoa mitä kaikkea vastustaja tekee yksiköillään.

Molemmat jalosyntyiset altterit vaikuttivat pelin alussa täsmälleen armeijaani vastaan suunnitelluilta – Amdarin panssarinläpäisevät neljä laukausta vuorossa näyttivät todella, todella vaarallisilta! Lisäksi tuliwardi poisti minulta mahdollisuuden tuhota haltian magialla. Maedrhos Kuolematon tosiaan vaikutti siltä – 2+ wardi viimeistä woundia vastaan näytti todella raivostuttavalta, ja toimi kuulemma myös tykinkuulia vastaan.

En pystynyt käytännössä vaikuttamaan vastustajani asetteluun mitenkään, joten tyydyin tekemään hajanaisen linjaston jotta haltiat eivät pääsisi pyörimään niin helposti kylkiini. Boriksen johtaman tykistön toivoin tuhoavan – tai ainakin hidastavan – heitä vastaan hyökkäävää alteria (kuka hän sitten olisikaan), Krausengarden lähetin keskeltä kenttää sillä tuo yksikkö vaikutti parhaalta haltioita vastaan, ja ritarit päätyivät tukemaan sivustoja. Wulfhartin lähetin oikealle laidalle haastamaan chaffia.

Haltiat vastasivat asettamalla molemmat lordilatterit tykkejäni vastaan (miksikäs ei) ja jakamalla salokaartinsa pitkin kenttää. Varauduin ottamaan Krausengardella tuhat nuolta vastaan, mutta siinähän se olisi pois muista yksiköistä.

Keskellä kenttää möllöttävä maaginen kehä tarjosi MR (2):n 6” päässä oleville, ja haltiat tuntuivat hihkuvan riemusta. Tiukkaa apua tulipalloja vastaan. Haltiat tutkivat myös oman laitansa metsät, ja molemmat yllättivät tiuhalla sienikasvustollaan.

Sain pääpiirteittäin valita loitsuni, ja tyydyin kolmen tulipallon lisäksi Flaming Cageen, Piercing Bolteihin (ei siellä parempaakaan sinällään ollut) ja Burning Cloakiin. Burning Headin paniikkitestit tuskin vaikuttaisivat haltioita vastaan, mutta Burning Blades of Aiban olisi saattanut ollakin hyödyllinen.

Alinar sai itselleen Wyssan’s Wildformin ja Curse of Anraheirin. Tari pääsi valitsemaan Amber Spearin ja Savage Beast of Horroksen. Amber Spear ei yllättänyt, mutta ymmärsin vasta tässä välissä miten raakoja Alterit saattaisivatkaan olla. Ja varmasti olisivat.

Magiapuolustuskin oli kohdillaan – jokainen kolmen tai usemman nopan castaus antaisi ylimääräisen dispel-nopan haltioille! Onneksi pyrin loitsimaan suurimman osan loitsuistani yhdellä tai kahdella nopalla, mutta siitä huolimatta bonus vaikutti todella raa’alta.

Grandbeloksella ei kulunut liikaa aikaa asetteluun joten noppabonuksien avulla keisarikunta sai ensimmäisen vuoron.

 

Kierros 1

Daisy Cristopherin johtama Krausengarde eteni pikamarssia eteenpäin saadakseen kaiken hyödyn irti ensimmäisen vuoron magiasta. Salokaartia oli harvennettava. Tämä tietysti asetti velhot alttiiksi tienvahtijoiden hyökkäykselle ja assasinaatioyritykselle, mutta Grandbeloksen noidat on tehty sen verta vahvasta valuraudasta etten pelännyt kenraalini kuitenkaan menehtyvän. Ritarit etenivät verkkaan rinnalle ja demigriipit marssivat rohkeasti metsään – Villimetsään tietysti! – hätyyttääkseen oikeaa rintamaa. Tottakai villi orava hyppäsi yhden griipin silmään ja sokaisi tämän, ja villit oksat raapivat toisen haavan sisään.

Magiassa noidat riehaantuivat. No, magian tuulet puhalsivat tuplakakkoset, mutta sinällään se oli kai vain hyvä asia, sillä yhden ja kahden nopan tulipalloista ei voitaisi dispeloida kuin yksi. Tulipallottelu räjäyttikin Alinarin salokaartin yhteen haltiaan. Metsä syttyi palamaan ja oravat tippuivat puista. Velhokenraali vain jäi vielä uhmaamaan kohtaloaan.

...joka sinetöitiin ampumisvaiheella. Boris laski tuulen suunnan vaihteeksi oikein, korjasi viime hetkellä koneen miehistön räjähdysalttiin ruutiarvion, ja räjäytti maanpinnasta puolen metriä leijuvan velhon kentän toiselta puolelta kappaleiksi. Yksinäinen salonvartija ei ymmärtänyt hypätä kuulan eteen, eikä antanut myöskään tilaa läheisille dryadeille auttaa kenraaliaan. Tässä vaiheessa avasimme viinipullon ja kaadoimme haltioiden lasin täyteen. Toisaalta blasterit eivät halunneet ampua mihinkään ja unohdin rytäkässä luikuttaa outridereillani talon takaa siintävää Maedhros Kuolematonta. Vaan sitä sieti olla tyytyväinen avausvuoroon. Haltioita ohjastava Olli ei ollut aivan yhtä iloinen.

 

Haltiat keräsivät hetken itseään ja ryhtyivät vastatoimiin. Tienvartijat hyökkäsivät Krausengarden kimppuun epätoivoisesti nirhatakseen Daisy Cristopherin kostona. Maedhros luikki outriderieni taakse piiloon heidän tuliluikuiltaan ja valmiina tuhoamaan sotakoneeni. Tari, järkyttyneenä kolleegasiskonsa kohtalosta, siirtyi asemiin seivästääkseen maagisesti koko demigriippilohkon, ja loput haltiat suunnittelivat kostoa muuten vain. Yksi altereista siirtyi Wulfhartin sivustaan uhatakseen oikean laidan blasteria ja brightpuffeja.

Magiassa Tari aloitti kostoiskunsa. Valtava maaginen keihäs seivästi ensimmäisen yksiwoundisen griipin, ja... epäonnistui woundaamaan seuraavaa. Haltiat joivat viiniä.

Amdar laukoi täyslaidallisen demigriippeihin lähikantamalta. Yksi haava. Haltiat joivat viiniä. Maedhros latasi salkullisen taikanuolia jouseensa, heitti HoDAan kolme ykköstä, ja aiheutti lisää viininjuontia kiusallisen hiljaisuuden vallitessa. Outridereista oli vaiheen jälkeen jäljellä kaksi. Demigriippejä nuolitettiin vielä haavan verran, ja olin varma että viimeinen haava toiselta jäljelle jääneeltä griipiltä hoitaa pois metsä. Amdariin oli nimittäin hyökättävä kaikkea vaaraa uhmaten. Villimetsässä ja nuolisateessa ritarit olisivat mennyttä joka tapauksessa.

Tienvalvojat keskittävät niin monta iskua Daisyyn kuin vain saattoivat, ja ottivat kansansa kunniaa piirun verran takaisin sivaltaessaan kaksi haavaa sisään. Au. Krausengarde kuitenkin silpoi tontut kylmästi vastaiskuna. Kerkesin jo elätellä toiveita pursuitista, mutta Grandbeloksen miehet halusivat mielummin jäädä paloittelemaan haltioita siivuiksi.

Tämän katastrofaalisempaa aloitusta ei haltioille voi enää kuvitella.

 

Kierros 2

Mikäpä siinä Grandbeloksella ollessa kun haltiat tuntuvat kaatuvan omaan mahdottomuuteensa. *ullin keruu mielessä ja kukkarot kovana siis iholle. Ei siinä muukaan auta. Demigriipit lunastivat uhkauksensa ja hyökkäsivät Amdarin kimppuun. Stand and shoot ei tee tietenkään mitään – tietenkään – mutta villimetsä vie ennustetusti viimeisen haavan toiselta griipiltä. Amdar saa kuitenkin painia nyt griippien lipunkantajan kanssa.

Oli muuten melkoisen hyvä ostos tuo Steel Standard. Heitin triplaykköset chargeen aluksi. Missä aineissa noppajumalat olivat tämän pelin ajan?

Krausengarde jatkoi etenemistään, Daisy Cristopher luikki jousiampujiin suojaan pelottavalta lähitaistelulta, ja loput yksiköt siirtyivät parempiin asemiin. Ritarit eivät mahtuneet hyökkäämään vasemman laitani wey watchereihin sillä taikaa hylkivä kivi sattui juuri ikävästi tielle. Omaa tyhmyyttäni. Sinänsä minulla ei ollut toisaalta nyt kiire, vaan saatoin edetä jalkaväelläni ja katsoa tekisivätkö haltiat virheitä.

Tulimyrsky jatkui. Tällä kertaa kohteeksi osuivat kartan GG1. Daisy Cristopherin Immense Fiery Boulder (kyllä, pelasin tulimaagia aikanaan...) jätti kukkulalle kolme haltiaa. Oikeaa laitaani uhitteleva altterikin katosi maan pinnalta jossain välissä. Sietäisin olla ehkä vähemmänkin tyytyväinen. Peli alkoi näyttää melkoiselta kansanmurhalta.

Kun Boris ei ollut enää valvomassa tykin toimintaa, yli-innokkaat lataajat tunkivat piippuun taas kilotolkulla ruutia. Onneksi tykki selvisi vahingoittumatta. Boriksella oli kuitenkin paljon tärkeämpää puuhaa Helblasterin miehiä kaitsemassa, sillä Maedhros vaanii tykkejäni välkkyvän suojakentän kanssa. Pyöreät kymmenen haavaa eivät saaneet kalastettua yhtä ykköstä nopista. Pyyhin hikeä ja pyysin urhealta tykistöltäni anteeksi. He uhrautuisivat suuremman hyvän puolesta.

Amdar säikähti ulvovaa griippiä, epäonnistui pelkotestissään (kuinkapas muutenkaan), wiffasi kaikki iskunsa ja syötiin aamiaiseksi. Griippi kääntyi ottamaan vastaan seuraavat haasteensa. Ja haltiat joivat lisää viiniä.

Haltiat alkoivat vaipua pikkuhiljaa epätoivoon, vaikka muistutinkin jatkuvasti että pahemmastakin on selvitty. Tilanne ei näytä vielä ratkenneelta lainkaan, ja moni yksikköni kestäisi vain vähän haavoja. Vain Krausengardeni näyttää haltioille mahdottomalta korkattavalta.

Sotatanssijat tekivät itsemurharetken sisäpiirin ritareihini toivoen killing blowaavansa mahdollisimman monta.  Dryadit ja toiset sotatanssijat iskivät Krausengardeen kun vielä kerkisivät. Maedhros siirtyi tuhoamaan blasterin.

Sitten alkoi tapahtua taas kummia. Weywatcherit ampuivat pari haavaa ritareihin joissa lipunkantajani Conrad majaili. Re-rollattava paniikkitesti tottakai epäonnistui ja ritarit juoksivat päätä pahkaa villimetsään. Juurikin siihen. Conradin hevonen nyrjäytti yhden nilkoistaan Dangerous Terrainiin. Demigriippi odotetusti poistettin kentältä ampumisen jälkeen.

Taisteluvaihe näytti epäilyttävältä haltioille. Ritareita tosiaan katosi muutama kappale, mutta tanssijoita kaatui vastapallona neljä. He pakenivat ja hölmöyttäni juoksin niiden perässä. Haltioiden nopat eivät sinänsä vakuuta, ja omani näyttävät pyörivät muutamia todella mystisiä valintoja lukuun ottamatta tasaisesti keskiarvoa paremmin. Tai, korkeampia tuloksia, kuten paniikki- ja pelkotestit todistavat. Krausengardekin säikähti karmeasti kirkuvia dryadeja eikä saanut liikoja murhattua. Mutta kilpistivät haarniskoihinsa kyllä viisi kuudesta kokonaisesta haavasta mitä heihin saatiin aikaiseksi. Että jotta – se siitä taistelusta... Dryadit luikkivat karkuun ja tanssijat jäivät kohtaamaan kuolemansa. Nirhasivat edes Dawn Stahlkesselin, jotenka tulipalloja olisi tarjolla tulevaisuudessa kaksi vähemmän.

Kierros 3

Kolmas kierros tunnetaan myös kierroksena kun keisarikunnan törttöilyt alkavat näkyä. Olin olevinaan ovela ja hyökkäsin Wulfhartilla ritareilta paenneisiin tanssijoihin. Menin sitten asioissa eteenpäin liian nopeasti enkä sanonut tekeväni redirectiä siinä paikassa vaan pakotin haltiat juoksemaan lisää Brightpuffeilla. Täydellinen suunnitelmani oli aiheuttaa salovartijoilla paniikki juoksevilla tanssijoilla ja chargeta vielä samalla vuorolla dryadien kylki pegasuksellani. No, selittäessäni suunnitelmaa Ollille tein asiat väärässä järjestyksessä ja löin kämmeneni naamaa vasten. Oikeutetusti.

Loppuvuorolla ei tapahtunut mitään sen ihmeellisempää. Tykkini misfiretti jälleen, eikä onneksi tuhoutunut taaskaan. Conradin harventuneet ritarit järjestäytyivät uudelleen villimetsään, joka hakkasi taas vahinkoa ritarieihin. Tässä vaiheessa Olli laskeskeli että maasto on tehnyt enemmän vahinkoa ritareihini yhteensä kuin hän. Ja vaikka totuus ei taida ihan olla se, niin ei se kaukana ole.

Suunnitelmanihan oli hyökätä Maedhroksen kimppuu metsästä käsin kun hän on kiinni tykissä. Ajattelin loppuun. En. Kuten kohta saamme huomata.

Huomasitte varmaan viime vuoron nerokkaat manööverit sisäpiirin ritareillani? Asemointi oli täydellinen – dryadit olivat kiven takana niin etteivät he pääsisi mitenkään käsiksi ritarien takaosaan, ja kivi oli juuri sopivasti että salovartijoiden ei pitäisi mahtua hyökkäämään ritareiden kylkeen. Paitsi että tilaa oli täsmälleen yhden haltian klipille, kun jätin yksikön millilleen kiven tasalle, enkä esim. milliä sen taakse.

Tottahan haltiat hyökkäsivät ja pakottivat minut pakenemaan kukkuloille. Hyökkäykseni siis hidastui tuonkin virheen vuoksi ratkaisevasti. Olisin voinut testata noppia ja kokeilla selviänkö haltian tappamalla tasapeliin, mutta se vaikutti liian riskialttiilta.

Magia alkoi joutua lontoon kielellä ’stalemate’ tilaan, jossa kumpikaan ei päässyt oikein niskan päälle. Ainut järkevä loitsu haltioille oli kaiken aikaa Amber Spear, jonka sain estettyä joka kerta, ja omat tulipalloni eivät enää irronneet yhden nopan voimin samalla varmuudella kuin aiemmin. Noppatasapaino oli pajon tasaisempi  tässä vaiheessa peliä kun pienistä tuloksista oltiin päästy yli, ja tuplia näkyi vähemmälti taikojen tuulessa.

Brightpuffit loistivat taas: salovartijat hyökkäsivät redirectillä heidän kimppuunsa raunioihin, pistoolichampionin komentamana stand&shoottasivat neljä (4) (quatro) (four) (vier) haltiaa kanveesiin, ja tontut vieläpä epäonnistuivat chargessaan. Jälleen mietimme mitä noppajumalat pössyttelivät kuusisivuisten taivaassa. Sitä tavaraa sietäisi päästä kokeilemaan.

Kierros 4

Törttöilyni alkoi näyttää siltä että – kuten olin ennustanutkin – haltioilla alkoi näyttää olevan realistiset avaimet ainakin tasapeliin, ellei jopa pieneen voittoon. Olin sekoillut sen verta pahoissa paikoissa etten saanut rokotettua haltioita abysmaalisesta noppatuurista läheskään tarpeeksi. Ehkä toisaalta se oli vain oikein ja kohtuullista. Sen verta jäätävältä näytti peli haltioiden osalta.

Loppuvuoroilla Maedhros siivosi kylmästi tykistöni pois ja jäi odottelemaan ritarieni hyökkäystä. Tajusin viime hetkellä ettei siinä olisi mitään järkeä. Haltia tuhoaisi BSB:ni helposti, eikä reso saisi Ld10 haltiaa pakenemaan mitenkään. Yritys oli liian riskialtis. Uhmasin siis metsää ja siirryin taloa kohti katselemaan josko sieltä saisin jotain pisteitä irti, tai edes pidettyä omani. Ja manööverien keskellä villi orava hyppäsi Conradin ratsun kaulavaltimoon ja puri sen auki. Nyt metsät olivat kai tehneet oikeasti enemmän pisteitä haltioille ritareista kuin mitä tontut itse. Hurraa metsät. Ja joku sanoi ettei maastolla ole mitään vaikutusta peleihin tässä editiossa...

Magiassa heittelin hieman loitsuja ja kärvensin viimeiset way watcherit. Nuolet ja ruuti alkoivat vähän loppua kesken, joten ampumisessa ei käynyt sen kummempaa.

Wulfharthan oli tietysti epäonnistuneessa chargessaan aiemmalla vuorolla tipahtanut metsään, ja – kuinka ollakaan – otti dangerous terrainista haavan. Olin jo tottunut tähän. Siitä huolimatta wardancerit saatiin viimein pois laudalta. Brightpuffit chargasivat raunioista salovartijoihin, uhmasivat stand and shootia ja ottivat pari haavaa sisään, ja tottakai neljä kiväärimiestä mursivat nilkkansa raunioiden dangerous terrainiin. Toisaalta viime vuorolla yksikään ei kokenut tuota kylmää kohtaloa. Maasto on niin vaarallista!

Sitten tietysti ylisuoritin itse taistelun ja ajoin haltiat alas. Pursuittasin tietysti liian ahtaasti keskelle taistelukenttää, ja näytti siltä että Brightpuffit joutuisivat ensimmäistä kertaa uransa aikana kohtaamaan kohtalonsa. Kertaakaanhan heitä ei oltu vielä korkattu. Kentältä he ovat ihan omaehtoisesti tosin poistuneet usemmankin kerran...

Krausengarde oli jälleen pelot... siis, peloittunutta. Eivätkä kaikki dryadit kuolleet kerralla. Siinä sitä sitten oltiin stubbornien metsänhenkien kanssa metsän siimeksessä.

Kierros 5

Viidennellä kierroksella dryadit ajoivat Wulfhartin karkusalle. Tämä panikoitti Brighpuffit juoksuun, ja dryadit saivat heidät kiinni pursuitillaan. No, se oli odotettavissa. Maedhros tuli uhkaamaan maagejani ja viimeistä blasteriani. Ja päätin pyhästi että kuolematon kuolisi viimein. Oli minulta irtoamassa kuitenkin nuolta, tulipalloa ja ruutia sen verta härskit määrät yksinäisen tontun päälle.

Krausengarde pääsi viimein eroon dryadeista ja päätti pelin loppupuolella jättää haltiat oman onnensa nojaan. Parempi oli yrittää jallittaa dryadit ritarien avulla. Kun herrat nyt viimein suvaitsivat palata taistelukentälle kouluratsastustuokionsa jälkeen.

Dryadit pääsivät kyllä Krausengarden näkökentästä pois, mutta olin säätänyt oman aikani yksiköitä niin etteivät dryadit päässeet enää ritareilta karkuun. Joko tai – dryadit valtsivat mielellään ritarit näistä vaihtoehdoista. Kaksi viimeistä tavan ritariani pyörivät hieman ympyrää ja hyväksyivät sen etteivät pääsisi enää karkuun viimeisiä sotatanssijoita.

Kierros 6

Viimeistä viedään – Krausengarde ei tehnyt enää sen kummpaa. Ritarit hyökkäsivät dancereihin, sillä joutuisivat chargatuiksi joka tapauksessa. Tanssijat teloittívat ritarit tylysti, joskin odotetusti. Sisäpiirin ritarit testsivat onneaan dryadeita vastaan, mutta eivät saaneet Ld 7 ja 6 testejä murrettua. Ei siis sieltä pisteitä.

Suurimmat tapahtumat viimeisellä vuorolla taisivat tapahtua yrityksessäni murhata kuolemattoman haltian linjojeni takaa. Blasteri, kaksi velhoa ja näistä eriytyneet jousiampujat kääntyivät kaikki tonttua päin, ja valmistautuivat testaamaan sitä miten monta kertaa kuollut heräisikään henkiin. Kaiken jälkeen Daisy Cristopher itse päätti ladata kaiken energiansa historiansa suurimpaan tulipalloon, käräytti kulmakarvansa ja kaapunsa siinä rytäkässä ja murjautti toista kymmentä haavaa haltian näköä päin. Sieltä saatiin kaivettua viimein se yksi ykkönen. Taisin jäädä siinä vaihtokaupassa viisi pistettä voitolle. Jes.

Toisaalta, Maedhros kuolematon vaipui myös kenoon. Tonttu taisi testata pelin aikana lähemmäs kolmea kymmentä 2+ wardia. Nimensä mittainen mies.

Lopulta laskimme pisteet ja vähemmän minun yllätyksekseni, ja enemmän Ollin yllätykseksi, lopputulos oli 11-9 keisarikunnalle.

Kuinkas siinä niin kävi?

Peli näytti todella pahalta minulle alussa, mutta toisaalta jouduin hyväksymään sen että moni asia pelissä on nopissa kiinni. Sigmar siunatkoon, haltiat heittivät abysmaalisia lukuja. Abysmaalisia. Minkä takia en sitten siivonnut koko armeijaa kartalta? No, noitarouva Cristopherin voittokulkua hidastivat muutamat epäonnistuneet paniikkitestit, ja ainakin kaksi selkeää virhettä, jotka johtuivat vain omasta huolimattomuudestani. Suunnitelmassa ei sinänsä ollut vikaa, toteutuksessa oli. Kämmini ritarien ja Wulfhart von Wolfensteinin kanssa maksoivat minulle melko suuren voiton. Keisarikunta on yhäkin armeija joka rokottaa virheistä julmasti, eikä anna mitään anteeksi.

Toisaalta haltioista on taidettu löytää armeijamalli joka toimii kasiedikassa hyvin – se voi ottaa varomattomasta pelaajasta ja hyvän kenraalin ohjastamana koviakin pisteitä varsinkin eliittiarmeijoista, mutta on niin mobiili että siitä on vaikea ottaa sen suurempia voittoja. Sankarien kitit olivat erinomaiset ja hyvinkin vaaralliset.

Metsät koituivat kyllä kohtalokseni. Miksi niihin pitää aina sitten eksyä niillä ritareilla? Mietin aina jotta ’eivät ne kuitenkaan koske’. Koskevat joka kerta.  Joka kerta.

Paljon se taisi vaatia rakentelua ja kehittelyä, mutta metsähaltiat selvisivät kasiedikan testistä. Juuri parahiksi uuden kirjan ja uusien techien alle. Siitä vain työn sarkaan jälleen kiinni.

Tykkini ehkä voitti minulle pelin – tai, tarkemmin Boris Kraus, insinöörini – mutta tämä olikin liigan ainut peli missä se teki mitään merkittävää tulosta. Ilman tankkia voi pelata kyllä, ja näyttää siltä että tulen ainakin testaamaan armeijoita ilman tykkejä tulevaisuudessa. Ne eivät ole aikaan enää vakuuttaneet minua pelissä jossa kaikki heittää nykyään runsaasti noppaa ja yksittäisten hyvinkin tuuripainotteisten efektien käyttäminen ei anna tasaisesti haluamaani tulosta. Helbasterit ovat tuntuneet tekevän saman asian, joskin varmemmin ja monikäyttöisemmin.

Se siitä liigasta, hauskaa on ollut ja kesälle lisää meisinkiä! Tästä on hyvä jatkaa. Seuraavaksi pääsevät varmaan testiin Arcanschlossin panssaroidut hilparimiehet ja leskirouva Melanie Scholl. Swedland jääköön taakse ja uudet kujeet testiin.

Kartat tehty Battle Chroniclerilla
Karttojen päivityksetä ja taltioinnista kesken pelin kiitos Aleksi "Salsa" Saloselle

”—ullia”, lopetti vartiomies. Hän seisoi rähjäisessä vartiomökissä, jota Grandbeloksen tarvikevaunut olivat kantaneet mukanaan koko kevättalven ajan.

Haltiat vilkaisivat toisiaan ja näyttivät hämmentyneiltä.

”Maksuksi siis.” Vartiomies nosti värikkäitä, joskin tahraantuneita, housujaan ja kohensi kalukukkaronsa asentoa.

Yksi haltioista kysyi reikiä vahvasti murtaen että olivatko he kuulleet aivan oikein.

”Niin, siis kolmet kassilliset –” hevonen hirnahti juuri kopin vieressä ja teki tarpeensa suohon ”—ullia maksuksi. Rouva Cristopherin komennosta.”

Haltioiden posket alkoivat punoittaa. He tivasivat vielä kertaalleen että mitä vartiomies nyt tarkalleen tarkoitti.

”No, tuossahan se lukee yllä että mikä tämän tötterön tarkoitus on! Mitä muita pisteitä te kuvittelette kenenkään tänne pystyttävän?”

Haltiat vilkaisivat huteran kopperon katolla olevaan tekstiin, jossa seisoi hyvin kuluneilla ja epäselvillä reikinkielisillä kirjaimilla että Sw-dlandi- -ullipis-e.

Haltiat löivät kätensä kasvojaan vasten. Vartiomies raaputteli hampaanvälejään tikulla odottelevaisen näköisenä.

”No, minullahan tässä ei ole mikään kiire. Komento kävi että jokainen tästä kulkeva haltia maksaa sotakorvauksina sovitusti –”

”—kultaa tai muita hyödykkeitä”, lopetti paksuun, likaiseen ja kärventyneeseen kaapuun pukeutunut, ylilyövän suureen ja rähjääntyneeseen lierihattuun sonnustautunut ja kävelysauvan nokassa roikkuvaan lyhtyyn tukeutuva kovasti noidan näköinen nainen. Hän raahusti tuettuna maksunkeräyspisteelle ja viittoi vartiomiestä vaikenemaan.

”Syvät pahoittelut Grandbeloksen puolesta jälleen siis kaikista väärinkäsityksistä mitä tänään on sattunut. Luulimme teitä tosiaan eräiksi toisiksi salohaltioiksi. Toivon että kunnianarvoisa rouva Alinar ja hänen esitaistelijansa eivät kokeneet liian lopullisia vammoja. Uskomme vakaasti että ymmärrätte että nämä korvaukset ovat välttämättömiä. Eikä kellekään jää mitään hampaan koloon. Tämä—” vartiomies aivasti äkkiarvaamatta kovaan ääneen ja niiskautti anteeksipyytävästi perään ”—ullipiste –” Daisya saattaneet miehet pyörittelivät silmiään ”—on lähinnä perinteiden vaatima muodollisuus. Muutoin olisimme tyytyneet könttälastiin kultaa.”

Haltiat huokasivat ja keskustelivat hetken aikaa keskenään. Viimein puhehaltia kääntyi Daisya kohti ja pitkin hampain myöntyi vaatimuksiin.

”Johdamme siis kaikki kansamme edustajat tästä pisteestä läpi. Mutta varokaa enää provosoimasta meitä jälleen. Se hetki on historiallinen kun annamme tällaisen selkkauksen unohtua ilman toimenpiteitä. Pitäkää itseänne onnekkaina. Seuraavalla kerralla onni ei ehkä ole enää myötänne. Joukkomme tuodaan tämän—” marssiyhtye aloitti harjoituksensa yllättäen aivan korvan juuressa ”—ullipis… MIKSI KAIKKIEN JUMALTEN NIMEEN SITÄ SANAA EI SAA SANOTUKSI TÄLLÄ KIROTULLA MAALLA ILMAN KESKEYTYKSIÄ?!”